Karjala Suomalainen Matkaopas

Karjala Suomalainen Matkaopas

18,00 

Varasto loppu

Lehtipuu, Markus: Karjala Suomalainen Matkaopas

978-952-9715-84-8

480 sivua

80 tarkkaa karttaa

Kahdeksas painos, syyskuu 2017

Varasto loppu

Osastot: ,

Kuvaus

HISTORIALLINEN KARJALA SUOMALAINEN MATKAOPAS

“Monta kertaa tullut ajeltua moottoripyörällä jossain kaukana Karjalassa ja todettua, että paikkansa pitävät ne pikkutarkkuudetkin. Tuntuu kuin kotikulmilla ajelisi, kun kaikki paikat historiaa myöten avautuvat kirjaan vilkaisemalla.”

Lukijapalaute Facebookissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

__________

Suomen suosituimpiin matkaopaskirjoihin 2000-2020-luvuilla kuuluva Karjala Suomalainen Matkaopas

 

Yli 160 sivulle on tehty parannuksia, 33 karttaa on parannettu ja kymmeniä kuvia on vaihdettu uusiin.  Myös kokonaan uusia paikkoja on mahtunut mukaan.

Karjalan kannas Vaalimaalta Terijoelle, Laatokan Karjala Hiitolasta Rajakontuun, Itä-Karjala Aunuksesta Napapiirille, Solovetskin saaristo ja palasia Vologdan alueelta: siinä on kahdeksannen painoksen kattama alue.

Tältä alueelta on löytynyt paljon uutta ihmeellistä, mutta Murmanskin alue, Itä-Salla ja Petsamo on karsittu pois sivumääräongelman takia. Yhteensä karsiminen johti siihen, että nyt sivuja on 480 eli 16 vähemmän kuin vuoden 2011 painoksessa.

Karjala8 on työstetty vuoden 2017 seitsemännestä painoksesta. Työ alkoi jo 2012, kun tekstiä alettiin tiivistää.

Työ Karjalassa alkoi toukokuussa 2017 ja jatkui syyskuulle 2017.

Kirjapaino on sama kuin seitsemännessä painoksessa: nopea, 24-7 pyörivä tallinnalainen Printall.

Kirjassa on nyt 480 sivua, tarkat kartat ja etenkin matkailupalveluja esittelevä kuvitus. Ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen on kirjassa taas värikuvia.

Kirjan sisältö on täynnä pieniä anekdootteja, jotka tosin piiloutuvat kaiken muun tiedon sisälle. Tässä tutkimusmatkojen kokemuksia tekijän kertomina:

 
Kyykäärmeitä Kizhillä
– Kolme yötä Kizhin saaren vieressä, astuttiin kävelyretken päätteeksi kyykäärmeen päälle saaren pohjoisessa kolkassa yksinäisen kirkon naapurissa (ei vahinkoa).
Kizhin saarella on paljon käärmeitä, joka on varoitus. Tämä luikerteleva reptiliaani kuitenkin pakeni meitä, sananmukaisesti jaloista!
 
Pyöräretki huonolla Solovetskin tiellä 
– Neljä yötä Solovetskin saarella, pyörämatka Muksalman saarelle, jonne kulkeva tie lienee Luoteis-Venäjän huonoin, osittain tie oli uponnut suohon, piti oikaista paljain jaloin suon kautta.
Tein pyörämatkani yksin Muksalman saarelle. Tie oli kamala, mutta juuri kevyelle pyörälle sopiva. 
 
Kaasunaamareita seinällä
– Käkisalmen liepeillä vanhasta suomalaistalosta löytyi melkein museomainen kaasunaamareiden kokoelma.
Karjala-matkaopaskirja on täynnä pieniä erikoisuuksia (paikkoja), joista ei kukaan oikein tiedä mitään mutta kirjan sivuilla niitä vilisee. Tämäkin omituisuus löytyy kirjan sivulta 235. Parin rivin maininta + ohjeistus. Ei ryhmille, ei turistinähtävyys, mutta hyvin informoidulle yksityismatkailijalle!
 
Viipurin keskuskasarmi avoinna sitten 1700-luvun
– Viipurin keskuskasarmi avautui ensimmäistä kertaa pariin sataan vuoteen, nyt sotamuseona.
Kukaan ei ole voinut tietää, että Viipurin keskustassa on tällainenkin lentokone. Sotilaskasarmi on ollut suljettuna vuoteen 2015 asti. Nyt se on esitelty Karjala-opaskirjassa, ainoana kirjana koko maailmassa!
 
Hostellimajoitus muuttaa Karjala-matkailua
– Sortavalasta löytyi IKEA-kalustettu hostelli ydinkeskustassa, olin ainoa asukas, maksoin 10 euroa laadukkasta majoituksesta.
 
Hostellit tuovat uutta toivoa Karjalaan lopullisesti hurahtaneille suomalaisille. Jopa alle 10 euroa yössä maksavat yhteismajoitukset vaativat sosiaalista luonnetta. Näitä listataan Viipurissa, Sortavalassa ja Petroskoissa. 
 
Lounaalla munkkien kanssa
– Konevitsassa ei ollut kauppaa tai ravintolaa avoinna, menin pyhiinvaeltajien kanssa syömään mustakaapuisten munkkien sekaan, ilmaiseksi.
Koko matkailupuolivuotisen aikana ei eteeni tullut yhtä erikoista, suorastaan eksoottista näkymää kuin tusina mustaan kaapuun pukeutunutta munkkia Konevitsan luostarin ruokalassa. Mutta tämän kuvan uskalsin napata, ruokailun jälkeen, kun munkit ja pyhiinvaeltajat palauttivat astiat luostarin keittiöön – jokainen kantoi omansa.
 
Wasabia Uhtualta
– Ajan merkkinä Vienan Karjalan Uhtuasta (Kalevala) löytyi Diksi-ketjuruokakaupasta wasabi-tahnaa tarjouksessa, ja sitä ostinkin.
Ruokakauppojen ketjuuntuminen on suurin uutinen ruokailu/ostospuolella. Vasta 6. painoksen (2011) jälkeen ovat ketjut vallanneet suuren siivun Karjalan vähittäiskaupasta. Niinpä tämä Uhtuan (Kalevala) Diksi-ruokakauppa on myös muuttanut pikkukaupungin tarjontaa, nostaen valikoiman lähes Pietarin ja Moskovan tasolle. 
 
Pikkuautolla Karjalassa
– Löytyi oikotie Vuokselasta uuden radan vartta seuraavaa hiekkatietä pitkin Vuoksenrannan kirkolle, pikkuautolla, jonka ei pitänyt ollenkaan kelvata Venäjän teille.
Koko kirja olisi jäänyt tekemättä ilman ulkopuolista tukea (KIITOS!!!). Tietokirjailijat r.y. antoi apurahan ja ystävät tarjosivat yhteismatkoja heidän autoillaan (Kiitos Petri, Pia, Tatu ja Jouni). Lopulta sain oman pikkuautoni kuntoon ja uskaltauduin reissuun. Vuoksenrannan kirkon ohella pidän saavutuksena, että pääsin omalla autolla aina Äänisniemen Suurlahteen (Velikaja Guba). Valkoinen auto näkyy kyltin alla.
 
Nukke hylätyssä lastentarhassa
– Terijoelta löytyi raunioitunut elokuvateatteri ja tsaarin aikainen puuhuvila, jossa oli ollut lastentarha – nukkeja sikin sokin.
Hylätyt talot, autiot pihat ovat aina läsnä Karjalassa. Terijoella oli myös rappiosta merkkejä, vaikka Terijoen alue muuten on koko Karjalan kannaksen modernein (ja kallein) seutu. Hylättyjen rakennusten tutkiminen (urban exploring) soveltuu vain yksittäisille reissaajille tai korkeintaan muutaman ihmisen porukalle, ja heitä varten opaskirja on muutenkin välttämätön. Ryhmien kanssa paikka ei tietenkään enää ole “hylätty” 🙂 

Historia

2000 – 1. painos

2001 – 2. painos

2002 – 3. painos

2003 – 4. painos

2005 – 5. painos

2011 – 6. painos

2017 – 7. painos

2017 – 8. painos

Markus Lehtipuu tutustui Karjalaan vuonna 1999 usealla matkalla. Ensin lennettiin helikopterilla Itä-Karjalan erämaiden halki Solovetskin saarelle, sieltä Kizhin saarelle ja lopulta Valamon luostarisaarelle Laatokalla. Samana kesänä toteutui matka Vienan Karjalaan ja pikku hiljaa syntyi ajatus matkaopaskirjan kirjoittamisesta.

Ensimmäinen painos syntyi 11 matkan perusteella, mutta sen jälkeen matkoja on tehty lähes 200. Ensimmäinen painos sai mediahuomiota, ja se myytiin nopeasti loppuun. Toinen painos oli parannettu versio ensimmäisestä. Vuonna 2001 Karjala-opasta myytiin 5391 kappaletta.

Kolmas ja neljäs painos olivat lähes kaksinkertaisesti laajennettuja, kunnes 2004 tehtiin erillinen kirja Karjalan kannaksesta, nimellä Kannas Suomalainen Matkaopas. Vuonna 2005 ilmestyi erillinen kirja Karjalan tasavallasta ja sen lähialueista, vuonna 2006 toinen painos kirjasta Kannas. Vuonna 2011 yhdistettiin kaikki alueet jälleen yksien kansien sisälle. Tämä oli välityö, ja sen ilmestyttyä alkoi editointi. Jokainen yli neljännessivun pituinen kohde listattiin, ja joka päivä editoitiin yksi kohde huolellisesti. Tämä vaihe kesti pari vuotta. Kenttätutkimukset aloitettiin juhannuksen jälkeen 2016. Vuonna 2016 tehtiin 15 tutkimusmatkaa eri puolille aluetta.

Seitsemäs painos tuli toukokuussa 2017, ja se otettiin innokkaasti vastaan. Painos oli pienin koskaan, ja puolet painoksesta oli myyty kahdessa viikossa! Virallisesti painos julistettiin loppuunmyydyksi elokuun puolivälissä, kolme kuukautta sen ilmestymisestä.

Samaan aikaan olivat uudet päivitykset jo käynnissä. Lopputulos oli suunnilleen tämä:

  • 20 matkaa Karjalaan
  • arviolta yli 10.000 km ajokilometrejä
  • yli 150 sivua korjattu, päivitetty tai muokattu
  • ainakin 33 karttaa korjattu tai parannettu
  • kymmeniä kuvia vaihdettu tuoreempiin

Tutkimukset päättyivät syyskuussa 2017. Takana oli noin 225 matkaa Karjalaan.

Karjalan opaskirja on kahdeksannen painoksen osalta astunut aivan uuteen aikaan suomalaisessa matkakirjallisuudessa. Kiitokset lukemattomille avustajille ja jälleenmyyjille tässä hankkeessa, joka alkoi 1999.

 

Tekijät

Markus Lehtipuu on kirjan kirjoittaja.

Taitto: Keijo Erander.

Kartat: Timo-Pekka Lehtipuu.

Kannen toteutus: Jorma Koljonen.

Venäjän ykköskanavan suomenkielinen uutispalvelu kertoi opaskirjan valmistumisesta syyskuussa 2016.

 

Muut palvelut

Karjala-blogi osoitteessa

Korjauksia

Matkaoppaissa ilmenneitä virheitä tai vanhentuneita tietoja voi raportoida sähköpostiimme

fin.suomalainenmatkaopas@gmail.com

Pekka Olkinuoran päivitys 29.05.2019

Karjalan matkaoppaassa oli huolestunut Räisälänhovin kunnosta. Käytiin Käkisalmesta tullessa Räisälässä 5.5. ja silloin hovi näytti olevan yksityisen omistuksessa ja kunnostus oli varsin pitkällä. Piha oli ympäröity kalteriaidalla, järven puolelta pääsi tietä rakennuksen ohi ja itse rakennus oli saatettu hyväryhtiseen kuntoon.

Kuva: Pekka Olkinuora

Matkasimme Terijoelta Käkisalmeen ja ennen Raudun taajamaa siinä laskettelurinteen ja uuden jäähallin kohdalla vanhan ja uuden tien välissä oli meneillään suurisuuntaiset maansiirtotyöt, ilmiselvästi tekeillä on jonkinlainen motopark eri moottoriurheilulajien harrastamiseen, uusia katsomorakennuksia ja muita paviljonkeja oli useita.

Viipurissa oli sen kesällä 2017 palaneen hotellilaivan Korolenkon jäänteet korjattu pois. Vuoksen varsilla olivat tulvavedet varsin korkealla, Itä-Suomen runsasluminen talvi oli nyt siellä. Kirvun Sairalan ja Antrean Koljolan välinen tie oli todella huonossa kunnossa ja roudan murtelema. Sitä ei ole laitettu vaikka vastaan tuli aika raskastakin liikennettä. Ihantalan ja Viipurin välillä tietä korjataan aika perusteellisesti.

 

 

 

 

 

Lisätiedot

Historia

Historiasta tekstiä tähän

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Karjala Suomalainen Matkaopas”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *