Kun koronaviruksen aikana sairastuu Burmassa. By Markus Lehtipuu Thaimaassa tulee ennen pitkää eteen se vääjäämätön tilanne, että oleskelulupa alkaa loppua, ja jostakin on hankittava lisäaikaa. Kun olin sopivasti Chiang Maissa, ja liftasin kaverin kyydissä Chiang Raihin, oli selvää, että leima haettaisiin Burmasta. Olen ylittänyt rajan kahdesti aiemmin, mutta nyt päätin yöpyä. Tarina alkaa Chiang Rain keskustabussiasemalta, missä on aina seuraava bussi odottamassa. Muistutan usein nettikeskusteluissa, että reissulla riittää yleensä se, että järjestää itsensä bussiasemalle ja ottaa seuraavan vuoron. Itse asiassa käytän kahta sanaa: nyt ja seuraava. Asemalle mennään "nyt", kun muut asiat on hoidettu, ja sen jälkeen otetaan seuraava vuoro. Kohteena siis Mae Sai, Thaimaan pohjoisin kylä. Jos kaveri soittaa ja kysyy, "olenko pahassa paikassa". Ainakin lyhyen ajan olin Pahassa. Paikassa. Olin aamulla lähtenyt Chiang Maista, illan tullen olin Mae Sain bussiasemalla, mutta sieltä on vielä 5 km raja-asemalle. Onneksi lavatakseja on aina odottamassa. Thaimaan pohjoisrajalla on iso porttimainen rakennus. Päätin jättää Thaimaan saman tien taakse ja kävelin rajalle. Eri kansallisuuksille on omat kaistansa. Mae Sain viehätys on muun muassa kapeassa joessa, joka jakaa kaksi naapurimaata erilleen toisistaan. Joen yli olisi vaivatonta uida, joskin ehdottomasti kiellettyä. Tässä Thaimaa vasemmalla, Burma oikealla. Sama toiseen suuntaan, Burma vasemmalla. Olen aina pitänyt tätä raja-asemaa eksoottisena ja jännittävänä, jopa intiiminä. Ei mitään leveää Mekong-jokea ylitettävänä vaan kävellen. Rajanylitys Burmaan maksaa 10 dollaria. Passi pitää jättää rajalle, sen sijaan saa 14 vrk oleskelulupaa rajaseudulle. Mulle riitti yksi yö. Burma (Myanmar) on nyt osa ASEAN-yhteisöä, mikä tarkoittaa kaupallisuutta enemmän kuin kehitystä. Ainakin mainoksia on. Rajakaupunki ei koskaan ole maan eksoottisin nurkkaus, mutta ero Thaimaahan on toki suuri, vaikka kaiken voi maksaa bahteilla ja suuri osa myytävästä on tuotu rajan takaa. Illan tullen oli viileää. Pyysin moottoripyörätaksilta kuljetusta lähimpään hotelliin. Se oli Erawan, aika kauhtunut betonilaatikko. Yksi yö maksoi noin 11 euroa, mutta ainakin se oli oma huone. Suihkusta tuli vain kylmää vettä. En viihtynyt. Tein pienen iltakävelyn temppelille. Siellä pulut olivat kiellettyjä. Luonnonsuojelu ei ollut ihan priimaa. Kävellessä huomasin, että maahan on lanseerattu uusi tuhannen kyatin seteli. Kaupasta ostin pari Myanmar-olutta ja löysin ravintolan, jossa nautin thaityyppisen aterian. Kun avasin oluttölkin ja valutin orhapirtelön, tunsin kuinka olut repi rikki ruokatorveni ja vatsani. Kipu oli kova. Palasin hotellille ja tyhjensin toisen tölkin. Yöllä ymmärsin, että vatsa on pahasti vioittunut. Yöllä halusin oksentaa mutta mitään ei tullut. Vatsakipu hellitti ainoastaan yhdessä asennossa. Aamulla lepäsin vielä niin kauan kuin se oli sallittua, ja avaimen luovutettuani jäin vielä lepäämään aulaan. Onnistuin raahautumaan jonkinlaisen katujuhlan ohi rajan tuntumaan. Edellisenä iltana olin palellut tässä kahvilassa vain siksi, että sieltä sain nettiyhteyden. Nyt palasin sinne, ja tilasin kuuman vihreän teen. Olo oli huono, en jaksanut mitään. Juotuani vihreän teen kävin oksentamassa sen kadulle. Vasta sen jälkeen tunsin jaksavani kävellä Thaimaahan. En laittanut suuhuni muuta kuin vettä 52 tuntiin. Burman puolella muistutetaan, että ihmiskauppa on aina väärin, oli kyseessä sitten alaikäisten lasten kauppa tai VOK-keskitysleireillä rikastuminen. Jostakin hyllyltä löytyi Suomen passi, ja palautin tilapäisen oleskeluluvan. Varoitus huumeista Päästyäni Thaimaan puolelle aloin kävellä joen suuntaisesti länteen, missä tiesin olevan monta majoitusvaihtoehtoa. Missään ei ollut henkilökuntaa. Jäin makaamaan yhden majapaikan aulaan pariksi tunniksi, koska voimia ei ollut. Lopulta löysin tutun paikan. Jokimaisemalla, Burma-maisemalla, edullinen ja ennen muuta - vapaa huone - joka maksoi noin 9 euroa. Makasin aamuun saakka, mutta thaimaalainen miesporukka vietti lomaansa koko yön huutaen ikkunan alla. Päätin häipyä Mae Saista Chiang Raihin. Rajajoki on ehdottomasti eksoottinen tässä Näkymä huoneesta Ei ihan faktaa, mutta mahdollinen valokuvauspaikka ensikertalaiselle. Bussissa, suuntana Chiang Rai En koskaan varaa majoitusta, koska olen aika huono ennustamaan tulevaisuutta. Nyt päätin palata Space-hotelliin, jonka muistin olevan edullisen ja ihan laadukkaan. Käytännössä hotelli on rempattu äskettäin, ja huonehinta oli 490 baht, alle 15 euroa. Siihen kuului siisti kylpyhuone, leveä sänky, huonekohtainen wifi, jääkaappi, kaksi vesipulloa per päivä ja aamiainen. Varaussivuston hinta olisi ollut yli 200 bahtia enemmän, enkä muutenkaan tarvitse varaussivustoja, kun yksin matkustan. Aamiainen oli minulle upea yllätys - riisivelliä. Ekan aamun riisivelli päätti 52 tunnin vesipaaston. Jos en olisi saanut aamiaista hotellissa, olisin etsinyt riisivellin jos takin muualta. Ennen paluulentoa Bangkokiin minulla oli kaksi päivää katsella Chiang Raita. En vielä kirjoita Thaimaa-opaskirjan lopullisia päivityksiä vaan seuraan uudistuksia ja muutoksia. Katsoin kaikki temppelit, ja opin pessimistin perussäännön. Vanha hieno rakennus oli kunnostettu museoksi. Museossa oli vanhoja valokuvia. Norsujen käyttö työjuhtina on yleisesti tiedossa, ja sillä on tuhannen vuoden perinne. Chiang Rain kellotorni on kitscheintä mitä kullasta voi väkertää. Lopulta tuli aika ottaa lentokentälle kulkeva bussi 5. Paluu Bangkokiin. Kun pääsin vaa'an ääreen, olin menettänyt ainakin 7 kg painoa. Vatsaoireet eivät palanneet, mutta oksennusrefleksi lisäsi yskimistä, ja yskä paheni. Kun samaan aikaan seurasin uutisointia koronaviruksesta, oli aika ikävä yskiä koko ajan. Aloin seurata koronavirustilastoja, ja laskin, että oma vatsakipuni ja yskimiseni alkoi yli kuukausi siitä, kun olin poistunut Kiinasta. Pian yskäkin laimeni, ja poistuin myös Thaimaasta ilman välikohtauksia. Onneksi Suomessa oli lämmintä. Sitten alkoi uusien reissujen suunnittelu...

Myanmar

Visa-run Burmaan
Gallery

Visa-run Burmaan

By admin|2020-03-04T07:59:27+00:003 maaliskuun, 2020|Aasia|

Kun koronaviruksen aikana sairastuu Burmassa. By Markus Lehtipuu Thaimaassa tulee ennen pitkää eteen se vääjäämätön tilanne, että oleskelulupa alkaa loppua, ja jostakin on hankittava lisäaikaa. [...]