Ihan yllättäen kaverin pojan häistä tulikin jotakin odottamatonta
By Markus Lehtipuu
Kaverini meni naimisiin Pohjois-thaimaassa viisi vuotta sitten, mutta hänen poikansa oli saapunut maahan jo aiemmin. Hän oli oppinut kielen, ja koko ajan mukana pyöri kaunis thaimaalainen tyttöystävä.
Ehkä 7 vuoden yhdessäolon jälkeen oli aika ottaa ratkaiseva askel ja purjehtia avioliiton satamaan.
Sain epämuodollisen kutsun, ja kun olin seudulla, päätin mennä mukaan. En kadu päätöstä.
Häitä edeltävänä iltana järjestettiin epämuodolliset pippalot eräässä Chiang Main ylemmän keskiluokan hotellissa, jossa suurin osa häävieraista myös yöpyi.
Hotellissa oli rento tunnelma, mukana olivat myös kyläläiset sulhasen isän uudesta kotikylästä.
Morsiamen parhaat kaverit olivat jopa minulle tuttuja viiden vuoden takaisista “iskän” häistä.
Sähäkkä morsiamen äiti teki myös myönteisen vaikutuksen.
Lämminhenkinen tilaisuus sai lisäväriä, kun morsian innostui laulamaan, sulhasen ilme puhuu puolestaan?
Vieraista kaukaisimmat olivat tamperelaisia, kuten luokkakaveri ja sulhasen kaveri, maailmanmatkailija ja kaima.
Kaikenlaisia yhteiskuvia otettiin erilaisissa kombinaatioissa.
Vaikka hotellin juhla oli epämuodollinen, seuraavan päivän seremoniaan piti varustautua paremmin. Paikka on rehevä perinnehotelli Chiang Main keskustan pohjoispuolella.
Hääpari oli jo alusta alkaen pukeutunut tyylikkäästi kullalle kimalteleviin perinneasuihin.
Meikä löysi sivuhuoneesta vaatevuokraamon, josta XXXL-kokoinen paita löytyi vastaamaan paikan vaatimuksia.
Vanhat koulukaverit poseeraa
Sisällä oli teatterin näyttämöä tai jopa temppeliä muistuttava juhlatila, joka viimeistään paljasti mistä Lanna-häissä on kysymys.
Häissä oli juontaja. Hän selitti kaiken thaiksi ja englanniksi, hyvin rauhallisella ja kaunilla äänellä.
Sukulaiset ja muut vieraat sijoittelivat itseään valokuviin ja tilan vaatimiin paikkoihin.
Kun sulhanen oli yhtäkkiä hukassa, alettiin jo huolestua, kunnes bändi saapui paikalle, vetäen perässään sulhasen sukulaisineen. Kulkue oli aitoa Lanna-kulttuuria.
Sulhasen haasteena oli ohittaa kolme estettä, joista viimeisimmällä hän huudahti luvaten morsiamelle kaksi lasta.
Lopulta hääpari lähisukulaisineen asettautui kuin näyttämölle, odottamaan seremoniaa.
Hääseremonia oli kaunis ja liikuttava myös vieraille, puhumattakaan hääparista ja lähisukulaisista.
Seremoniaa ei toteuttaut munkki vaan yliopiston professori.
Sen jälkeen onniteltiin jonossa.
Vieraat kirjoittivat onnittelunsa isoon kirjaan.
Ruokapuoli oli kunnossa – paikallisia herkkuja autenttisesti
Monenlaiset esitykset kruunasivat illan.
Kun kaikki oli ohi, sain otetuksi kuvan morsiamesta, aina yhtä tyylikkäänä.
Kiitos Markus!