Navigaatio > Kirjat > Matkailu > Yritys > Etusivu > Matkailu

Tukholman viehätys kestää

Tukholma kohosi täyteen loistoonsa 1600-luvulla, jolloin se sijaitsi Ruotsi-Suomen keskellä. Itämeri oli suurvallan sisäjärvi, ja Tukholma katsoi itään. Tämä on suomalaisten onni, sillä Tukholma sijaitsee varsin epämuodikkaasti aivan Suomen naapurissa – onneksemme svenssonit eivät kärsi sellaisesta eurohuumasta, joka siirtäisi pääkaupungin mahdollisimman lähelle Brysseliä.

Siksi Tukholma on ja pysyy helmenä Suomi-neidon hameenhelman kupeessa: kaunis vesien ympäröimä miljoonakaupunki pitää sisällään yli 60 museota, tuhansia ravintoloita, ympärillä yli 24 000 saaren ja luodon saaristo.

Mutta numerot eivät paljasta kaikkea: Tukholma on kansainvälinen kaupunki. Etnistä maustetta riittää nukkumalähiöistä ydinkeskustaan saakka, ja vaikka kaikki osaavat puhua ruotsia, värit, tuoksut ja maut ovat Aasiaa, Afrikkaa ja Amerikkaa. Joka kuudes tukholmalainen on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.

Suomalaiset ovat liikkuneet asioillaan Tukholmassa ainakin 1500-luvulta lähtien, vaikka ei aina tasavertaisina kumppaneina. Nykyinen saksalainen kirkko vanhankaupungin keskellä on rakennettu alun perin suomalaiskirkon paikalle. Kuninkaanlinnaa vastapäätä on nykyinen suomalainen kirkko, joka symbolisoi asemallaan ja pienuudellaan suomalaisten asemaa entisen suurvallan pääkaupungissa: aina läsnä ja lähellä, mutta ei pullistellen.

Historia jää kuitenkin unohduksiin silloin, kun päästään dynaamisen nuorisokulttuurin huumaan: Ruotsi vie maailmalle enemmän hyvää musiikkia kuin yksikään vastaavan kokoinen maa, ja iltaelämä on reippaan tyylikästä – parhaimmillaan lämpiminä kesäiltoina!

Juuri kesä ja Tukholma kuuluvat yhteen. Neljälletoista saarelle rakennettu suurkaupunki on juuri sitä, mitä 1990-luvulla keksitty iskulause väittää: Beauty on Water – kauneutta veden keskellä.

Nähtävyyksien loputon kirjo

On luonnollista käydä ainakin kerran elämässään Tukholman kuninkaanlinnassa ja pari kertaa Skansenilla – molemmat maailmanluokan nähtävyyksiä – mutta yhtä tärkeää on löytää Södermalmin työläiskorttelit ja maisemapaikat tai jokin erikoismuseoista. Lähes kaikissa museoissa on myös lasten leikkihuone – jopa leikkikalumuseossa lapset viihtyvät parhaiten leikkihuoneessa kun taas aikuiset katselevat nostalgisina lasikaappien suojissa olevia leluja 1950-luvulta.

Tukholmasta saa eniten irti, kun etukäteen laskee tunnit ja minuutit, ja kiiruhtaa kohteesta toiseen tarkasti suunnitellun ohjelman mukaan. Jos Kuninkaanlinna on auki vain keskellä päivää mutta Skansen vielä iltakahdeksalta, on selvää missä järjestyksessä nähtävyydet katsotaan.

Turistikorttia ei välttämättä kannata ostaa kolmeksi päiväksi, vaan kaksi yhden päivän korttia käytetään siten, että niiden välissä voi levätä ja suunnitella toisen kortin käyttöä. Postimuseo, kirkot ja Riksdagen katsotaan väliajalla, koska niihin on vapaa pääsy.

Museoiden valikoima on täydellinen, eli kaikki inhimillisen kiinnostuksen alat on esitelty interaktiivisesti, kiinnostavasti ja maailmanluokkaa edustavin esinein. Keskustelu siitä, ryöstivätkö vai ostivatko varhaiset ruotsalaiset kaikki museoiden aarteet aikoinaan muista maista, ei ole tärkeää, vaan itse aarteiden näkeminen.

Nobel on Ruotsin Nokia – molemmat tunnetaan maailmalla paremmin kuin maa itse. Niinpä on ihmeellistä, että kesti sata vuotta ennen kuin Tukholmassa keksittiin avata Nobel-museo. www.nobel.se/nobelmuseum. Nobel muuten äännetään nu-bel ruotsiksi, ei ”noobel”.

Ruoka

Varaamalla oman budjetin ravintoloihin, voi kokeilla legendaarisia Michelin-tähtiä hankkineita kulinarismin kokemuksia, trendikkäiden, luovien keittiömestareiden moderneja makuja tai kodikkaita kahviloita kuten Sturekatten tai Vetekatten.

Legendat Tukholman ravintolakartalla ovat Den Gyldene Freden, Kajplats 9, KB, Operakällaren, Stadshuskällaren (Nobel-illallinen), Ulla Winbladh ja tietysti monet muut, riippuen arvostaako kaupungin vanhimpia paikkoja kuten Vasastadenin historiallista Ställmästaregårdenia vai vanhankaupungin saksalaista Zum Franziskaneria vai silkkaa kulinarismia tyyliin Wedholms Fisk. Silti ei pitäisi jättää väliin kauppahalleja ja niiden makuja ja tuoksuja.

Ostokset

Ostoksien kiertely sekin vie päiviä. Osa uppoaa tavaratalojen kuten Åhléns tai NK uumeniin, tai Gallerian-ostoskeskuksen liikkeisiin. Toiset sahaavat ostoskatuja päästä päähän: Biblioteksgatan ja Nybrogatan tarjoavat muotia, Drottninggatan kaikkea mahdollista, vanhankaupungin Österlånggatan ja Köpmansgatan designiä, antiikkia ja gallerioita. Södermalmin ”Puckeln” eli ”töyssy” osoitteessa Hornsgatan 18–50 on täynnä gallerioita. Samalla kun euro on vahvistunut, Tukholmasta on tullut edullisempi ostospaikka.

Off the Beaten Tracks

Kun kiireinen suomalainen ehtii kävellä Västerlånggatanin ja Drottninggatanin päästä päähän ja katsastaa turistikauppojen tarjoushinnat, kärsivällisempi varaa sängyn jostakin keskusta-alueen 13 retkeilymajasta (100–300 kruunua) tai huoneen hotellista, ja tulee vaikkapa omalla polkupyörällä.

Tukholma on kaupunki, johon kannattaa sukeltaa syvälle: se on turvallinen mutta samalla loputtomasti tarjoava suurkaupunki. Hiljaisuus puistoalueen reunassa veden varassa voi olla kokemus, jota ei löydä kotimaasta. Yhä edelleen Djurgårdenissa kirmaavat kauriit vapaana, ja suoalueelta voi bongata harvinaisia lintuja.

Tukholmaan ei voi kyllästyä. Aina löytyy yllätyksiä ja ihmeitä. Se pieni ero maantieteessä tekee Tukholman alueesta jo melkein eksoottisen: puistoissa on puita joita Suomesta saa etsiä.

Vielä suurempi ero on historiassa: viikingit heittivät jätteensä Birkan kauppakaupungin kujille tuhat vuotta sitten. Keskieurooppalaiset kuninkaat ja kuningattaret purkivat turhautumisensa Tukholman ankeuteen rakentamalla toinen toistaan upeampia palatseja. Ruotsi ei ole sotinut pitkään aikaan, ja historiallisia muistomerkkejä on joka paikassa.

Polkupyörällä voi seurata erinomaisia pyöräteitä ja puistojen käytäviä: jos ei tiedä etsiä, voi törmätä vahingossakin Rosendalin linnaan keskellä Djurgårdenia, kirmailevien kauriiden ja pomppivien pupujen piilopaikkojen takaa. Haga-puistossa polun päästä avautuu Kustaa III:n kupariteltta.

Tukholman toinen puoli on sen saaristo. Turha on verrata sitä Ahvenanmaahan missä voi liikkua ilmaiseksi kalastajien luodoilta toiselle. Tukholman saaristo on eri tavalla asutettua ja lähinnä kesämökkikäytössä.

Tukholman saaristossa riittää kyllä romantiikkaa: pienillä saarilla on vanhoja huviloita, jotka on kunnostettu retkeilymajakäyttöön.

Aloittelevan saaristomatkailijan kannattaa ottaa päämääräksi Utö, jossa on vanhan rautakaivoksen kuoppia katseltavaksi ja useita majoitusmahdollisuuksia. Ajamalla saaren toiseen päähän voi jatkaa Nynäshamniin, mistä voi palata Tukholmaan junalla – polkupyörä kulkee lisämaksutta myös junassa.

Laajempaa kierrosta kannattaa suunnitella ilmaisten aikataulujen kanssa ja varata majoitus etukäteen puhelimella.

Stockholm Top 10

Tukholmaa ei näe päivässä – eikä edes viikossa. Alkuun pääsee ostamalla Tukholma-kortin ja suunnittelemalla järkevä ohjelma: kortilla pääsee vapaasti paikallisliikenteellä eteenpäin ja ilman eri maksua 70 eri nähtävyyteen. Paikoitus on ilmaista keskustassa, ja veneajelullekin pääsee. Kortti maksaa 260 kruunua (24 tuntia), 390 kruunua (48 tuntia) tai 540 kruunua (72 tuntia).

Nämä kohteet tekevät Tukholmasta ainutlaatuisen kaupungin, vaikka lista onkin vain jäävuoren huippu:

Djurgården. Kuka uskoisi näkevänsä kauriita ja jänöpupuja näin lähellä keskustaa – vapaana. Valtavien tammien, ruohokenttien, Isbladskärretin lintualueen ja somien ratsastuspolkujen seassa ovat miljonäärien huvilat sekä prinssi Eugenin ateljee-galleria, jossa on tänä talvena modernin taiteen katselmus sekä Kaarle Johanin Rosendalin linna. Bussi 47 tai 69 mutta mieluiten polkupyörällä.

Drottningholm. Ruotsalaisten rakentama pompöösi kermakakku, upea puisto ja kiinalaislinna kaiken takana. T-Brommaplan ja mikä tahansa Ekerön bussi tai kesällä laivalla. Auki joka päivä kesällä, 50 kruunua tai ilmaiseksi Tukholma-kortilla.

Ekoparken. Ruotsalaiset perustivat kansallispuiston miljoonakaupunkiin ja alkoivat pitää asiasta oikeutettua meteliä. Djurgården, Haga ja Ulriksdal sekä Frescatin alue. Hienoja kuninkaallisia puistoja, joissa voi pyöräillä tai kävellä vaikka useita päiviä.

Junibacken. Vanhaan Djurgårdenin satamahalliin kunnostettu satumaailma saa lapset villeiksi ja vähän vanhemmille pienen kyyneleen silmäkulmaan. Auki joka päivä kesällä, talvella suljettu maanantaisin. Aikuiset 95 kruunua, lapset 70 kruunua, ei alennuksia, www.junibacken.se.

Kuninkaanlinna. Maailman suurin yhä käytössä oleva kuninkaan linna sisältää puoli tusinaa erillistä nähtävyyttä, jotka kannattaa katsoa Tukholma-kortin turvin. Auki kesällä joka päivä 10–16, 70 kruunua, ilmaiseksi Tukholma-kortilla, www.royalcourt.se.

Millesgården. Eurooppa tuli Tukholmaan silloin, kun kuvanveistäjä Milles rakensi fantasiapuistonsa Lidingön saaren kalliojyrkänteelle. Näkyy Värtanin satamasta, mutta harva on sen omin silmin nähnyt. Kannattaa nähdä kauniina päivänä. T-Ropsten ja jatko Lidingön junalla tai jopa kävellen. Auki kesällä joka päivä 10–17, 75 kruunua, tai ilmaiseksi Tukholma-kortilla, www.millesgarden.se.

Skansen. Maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo on Ruotsi pienoiskoossa eikä siihen voi kyllästyä. Kesällä on konsertteja ja tapahtumia mutta harva tietää, että Skansen on auki myös talvella. Bussi 47. Auki kesällä joka päivä 10–22, pääsymaksu vaihtelee, vapaa pääsy Tukholma-kortilla. www.skansen.se/fin/.

Skogskyrkogården. Tukholmassa moni on kuollut mutta miten he lepäävätkään: paksujen honkien katveessa, maisema-arkkitehtien luomien kumpujen takana on valtava hautausmaa, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. T-Skogskyrkogården. Vapaa pääsy.

Södermalmin työläiskorttelit. Listaan kuuluvat Fjällgatan, Lotsgatan, Katariinan kirkon ympäristö, Slussenin länsipuoliset korttelit ja Sofian kirkonmäen rakennukset: kaiken ruotsalaisen pullistelun vastakohtana punamultaisia mökkejä suurkaupungin keskellä. T-Slussen ja kävellen ylös itään ja länteen.

Vasa-laiva. Yhä useamman asiantuntijan mielestä Tukholman ehdoton ykköskohde: ruotsalaisen uhon tuho, nähtävyys joka kertoo miten kaikkein korskein sotalaiva valui pohjaan kuin kivi. Tarinaa laivan sisuksista löytyneestä Paavo Nurmen patsaasta museo ei kuitenkaan tunne. Auki kesällä joka päivä, 70 kruunua, tai Tukholma-kortilla ilmaiseksi. www.vasamuseet.se.

Tukholma netissä

www.stockholmtown.com – viralliset Tukholman matkailusivut

www.tukholma.net – suomalaisten omat sivut kotikaupungista.

www.nojesguiden.se – klubeja, tapahtumia, ravintoloita ja paljon muuta.

Hyvää matkaa!