Teksti ja kuvat: Markus Lehtipuu
.
Keväällä innostuin, kun Norwegian lanseerasi Singaporen-reitin. Varasin heti menolennon Singaporeen. Se maksoi suunnilleen 145 euroa. Olen lentänyt Aasiaan lähes joka vuosi 1980-luvultaa alkaen, ja vuonna 2017 lensin halvemmalla kuin koskaan.
.
Elämäni ensimmäinen lento Tukholmasta Intiaan maksoi noin 250 € per suunta. Yli 30 vuotta inflaatiota, ja hinta on laskenut 105 € verran 🙂
.
Koska tämä oli samalla testi, annan raporttini tässä.
.
Lento pelotti, koska ensin lennettiin yli 2 tuntia väärään suuntaan, Lontoon Gatwickin kentälle, ja sieltä sitten yli 12 tuntia itään. Hintaan ei kuulunut mitään, joten aloitin evään jemmaamisen jo etukäteen. Eräässä ostoskeskuksessa jaettiin promootiomielessä viimeisen kuvan syötävää (kuvassa on yli jääneitä syötäviä!), joten jemmasin ne mukaan.
.
Ostin myös tarjoushinnoilla proteiinipatukoita. Lähtöaamuna heräsin klo 04.30 ja aloin keittää makaronia ja paistaa Lidlin Debrecener-makkaraa. Laitoin nuo kuumana tyhjään jäätelöastiaan, josta tuli litran verran ruokaa pitkälle lennolle. Myös jemmasin kaksi puolen litran tyhjää muovipulloa mukaan.
.
Helsinki-Vantalla löysin vesiraanan, josta sain molemmat muovipullot täyteen.
.
.
Helsinki-Vantaalla on hyvä palvelu – oma juomapullo on helppo täyttää näin.
.
Lontoon päässä oli hankaluuksia. Ensin viitoitus toimi ihan hyvin, mutta se ratkaiseva ovi ei enää ollut kunnolla merkitty, ja siinä oli mahdollisuus eksymiseen. Se oli passintarkastuksen kohdalla, mutta toisella puolella. Päälinja veti toiseen terminaaliin, mutta piti kääntyä vasemmalle ja merkitsemättömästä ovesta kohti turvatarkastusta.
.
.
Lontoon Gatwick aiheutti tyytymättömyyttä.
.
Gatwickissä oli todellakin lennon jälkeen turvatarkastus (joka on järjetöntä), jonka jonossa join vesipullot tyhjiksi.
.
Kentällä ei ollut paljonkaan aikaa, mutta ehdin ostaa kaksi keskikokoista vesipulloa hintaan £2. Sen sijaan portilla oleva automaatti vei 3 puntaa – luottokortilla automaatti näytti toimivan.
.
Lennolla odotettu viihdeohjelma ei toiminut elokuvien osalta. Katsoin ainakin yhden tuotantokauden The Big Bang Theorya, suosikkisarjaani. Kun urakka oli ohi, oli lentoaikaa noin 2 tuntia jäljellä.
.
.
Boeing 787 Dreamliner istutti 9 matkustajaa rinnakkain. Kone ei ollut täynnä – tilaa oli myös isolle miehelle.
Mukana oli erilaista evästä, myös porkkanaa omasta maasta. Nälän tunnetta ei ollut, ja aika paljon jäi ylikin. Pelot osoittautuivat turhiksi. Norwegianin kone on parasta A-ryhmää, ja sisäilma oli miellyttävä – ainoastaan stuerttien liioiteltu parfyymin löyhkä ärsytti pitkin matkaa.
.
.
Jostakin syystä Norwegian piti tärkeänä tuoda sateenkaaria lennon loppuun. Stuerttien parfyymit leijuivat ilmassa.
.
Laskeuduimme Singaporeen 6.30 paikallista aikaa. Perillä oli ultramoderni lentokenttä. Siellä oli T3:ssa (kuva kirjan kera) pankkiautomaatteja.
.
.
Terminaali 3
.
Metrolla pääsin aamuruuhkaan, ja Lavenderin asemalta lähdin etsimään hostellimajoitusta. Sellainen löytyikin kapselihostellista hintaan S$25 – aamiainen kuuluu hintaan. Pääsin nopeasti nukkumaan kapselin rauhaan.
.
Lennon eväät osoittautuivat pieneksi ongelmaksi – söin niitä vielä kolmantena päivänä Singaporessa. No, parempi niin päin kuin nälkäkuolema!
.
.
Nämä jäivät yli – kesti kolme päivää saada ne syödyiksi.
.
Kaiken kaikkiaan Norwegianin lento oli menestys. Halpa hinta todellakin sisälsi ”kaiken” eli kaksi lentoa Helsingistä Singaporeen, viihdeohjelmaa ja ongelmista vapaa siirtyminen lähes päiväntasaajalle hinnalla, jota ei ole ennen nähty ja joka ei ehkä koskaan enää palaakaan.