Suomalainen Matkaopas

> Uutiset

21.10.2014
TULE KIRJAMESSUILLE!
Suomalainen Matkaopas osastolla 6 G 139
Lue lisää »

13.10.2014
MALTA ON KIRJAPAINOSSA
Kauan odotettu Malta on täysin uusittu
Lue lisää »

> Postituslista

Tilaa sähköpostitse tietoa kirjauutuuksista sekä uutisista.


> Yhteystiedot

Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy
PL 287
00531 HELSINKI

Puhelin: 040 592 5625
fin.suomalainenmatkaopas
[at]gmail.com

© 2008-13 Copyright Suomalainen Matkaopas / Finnish Guidebooks Oy
Site by Nonstop & Tosviol

Matkustuskoulu / Matkailun teesit / Kysy!
Intia on jotain niin erilaista...

Intia! Tuhansien vuosien aikana rakennetut monumentit, Himalajan rinteet, huikaisevat hiekkarannat... Ei ole toista matkailumaata kuin Intia ja silti: Intia on maailman rasittavin maa matkustaa.

Maa jossa missikisat johtavat itsemurhiin ja hampurilaisravintola protesteihin on itsepäinen oman kulttuurin suojelija: se loi hindulaisuuden ja vei buddhalaisuuden muualle Aasiaan.

Intiassa asuu enemmän muslimeja kuin koko Arabian niemimaalla yhteensä ja itse apostoli Tuomas perusti kristillisiä kirkkoja Etelä-Intiaan.

Intia on taatusti erilainen maa, jonka tarjonta on loputon: siellä on kaikkea muuta paitsi länsimaista mukavuutta ja välinpitämättömiä turisteja.

Kuin kokonainen manner

Intiaan on suhtauduttava kuin mantereeseen.

Intiassa puhutaan kymmeniä kieliä ja melkein jokaisella virallisella kielellä (joita tunnustetaan 18) on omat aakkosensa. Osavaltioissa on eroja eikä vain lainsäädännössä: Tamil Nadussa voi olla tulvia samalla kun Orissassa kuolee ihmisiä nälkään kuivuuden takia, puhumattakaan Himalajan vuorten lumisateista.

Tähän miljardin asukkaan maahan on suhtauduttava kunnioituksella: kunnollinen keikka vaatii kuukausia, maan tunteminen kokonaisen elämän. Silti koskaan ei saa tuntea samanlaista hiljaisuutta ja rauhaa kuin esimerkiksi tunturissa.

Intiaan voi tutustua monella tapaa: seisovanpöydän tapaan valiten parhaita paloja eri puolilta, tai viinintuntijan tapaan keskittyen yhteen alueeseen tai teemaan ja syventyen vivahteisiin.

Innokkaimmat Intian-kävijät tulevat joka vuosi uudestaan ja koluavat yhden osavaltion kerrallaan: Rajasthanin linnoitukset ja maharadjojen palatsit, Tamil Nadun temppelikompleksit, Karnatakan raunioituneet kaupungit tai mogulien aarteet "Kultaisessa kolmiossa" Delhistä käsin.

Yleensä junalla ja loput bussilla

Intia imee mehut kokeneeltakin matkailijalta, jos matkaan lähdetään ilman oikeita asenteita ja kunnollisia varusteita: korvatulpat ja vessapaperirulla ovat tärkeitä.

Jokainen pitkä matka on tapahtuma, jota on valmisteltava lipunostosta eväiden hankkimiseen.

Britit saivat aikaan Intiassa paljon hyvää ja vähän pahaakin mutta mikään ei vedä vertoja rautatieverkoston rakentamiselle: se on mainio saavutus!

Pomppiminen kuoppaisella maantiellä ahtaan bussin suojissa on kiduttavaa silloin, kun edes korvatulpat eivät estä äänitorvien ja kaiuttimien kakofonian resonoimista pääkallossa. Rautateillä liikkuminen on joustavampaa: matkustin 1600 km Kalkutasta Madrasiin, keskivauhti oli 50 km tunnissa vaikka junamatkaan uhrautui 33 tuntia - silti bussit kulkevat hitaammin.

Kakkosluokan kertaliput ovat naurettavan halpoja. Sain paikat ilmastoituun luokkaan, missä ateriat tarjoiltiin ajallaan ja lakanat ja tyynyt tuotiin reilusti ennen iltaa. Matka maksoi alle 100 markkaa, kakkosluokan lippu maksaa pari kymppiä.

Intian rautateille on tarjolla Interrail-tyyppinen passi, joka kannattaa ostaa jos aikoo ahmaista kerralla suuren osan Intiaa. Kertaliput tulevat lähes aina halvemmiksi kuin Indrail Pass, mutta kortilla saa nousta aina junaan ilman jonotuksia lippuluukulle, ja se antaa myös makuupaikkavarauksen omasta turistikiintiöstä.

Ensimmäisellä, kolmen kuukauden matkallani ostin junakortin kahdeksi kuukaudeksi, mutta sainkin sitten toipua lähes jokaisesta matkasta viikon päivät.

Auton vuokraaminen kannattaa 2-4 hengen ryhmälle. Tuhannella markalla koluaa yhden osavaltion perusteellisesti muutamassa viikossa, mutta vain yhden osavaltion: pitkille matkoille ei autoa kannata vuokrata.

Minä ja miljardi muuta

Väestönkasvu on Intian näkyvin ongelma. Bussit ajavat kallellaan kun oviaukoista roikkuu täysi tusina nuoria miehiä. Maaseutuetapit ovat maanteillä lyhyitä ja matka hidastuu kylissä mateluksi ihmismassojen takia.

Kun hetkeäkään ei saa olla yksin, hiljaisuudesta puhumattakaan, Intian-matkalla tavoitteksi tuleekin miellyttävien kaupunkien etsiminen. Matkaa tehdään usein kokonainen vuorokausi mutta siitä toivutaan viikko tai enemmän. Meditaatiosta tulee epätoivoinen halu rauhoittua kaaoksen keskellä, ei itsetarkoitus.

Kestää viikkoja ennenkuin kaaos omassa päässä alkaa selkiintyä: miljardin ihmisen seasta erottuvat koulutetut, kylähullut ja kotirouvat. Katujen eläimistöstä oppii tunnistamaan lehmät, vesipuhvelit, aasit, hevoset, vuohet, kamelit... Valtavien mainosten tekstit alkavat selkiintyä: mitä puppua intialaisille syötetään!

Autokannasta alkaa tunnistaa Intian suojeluvaiston: intialaisten ikivanha Ambassador, 1950-luvun malli, on edelleen suosituin automerkki. Kukkasin koristellut kuorma-autot kertovat maasta oman tarinansa - niiden takapaneeliin on käsin kirjoitettu oleelliset elämänohjeet: soita äänitorvea, säästä öljyä ja kahdella aikuisella tulisi olla vain yksi lapsi.

Intiassa ei voi käydä ilman perusteellista tuuletusta yläkopassa. Kalkutassa on jalkakäytävillä edelleen raajarikkosten kerjäläisten "näyttely". Jokaisella yli kuukauden matkalla on ainakin kerran maha löysänä ja pää pyörällä, hermot kireällä ja otsa hiessä.

Näillä hetkillä on hyvä muistaa että Intia antoi maailmalle muutakin kuin pelkän nollan. Se loi enemmän uskontoja, dynastioita, taidetta ja tarinoita kuin juuri mikään muu maa maailmassa. Siinä on syy tehdä matka Intiaan. Ja useimmat intialaiset ovat erittäin sympaattisia.

Miten sinne pääsee?

Intia on lähellä Suomea mutta Bangkokiin voi lentää halvemmalla. Edullisimmat menopaluulennot Delhiin lennetään Aeroflotilla tai muilla halpayhtiöillä. SAS tarjoaa myös edullisia lentoja.

Pelkät lennot matkanjärjestäjiltä tarjoavat mahdollisuuden tutustua omin päin jopa kolme viikkoa Intiaan esimerkiksi Goasta käsin. Lennot ovat suoraan Suomesta ja hintataso on vuodenvaihdetta lukuun ottamatta juuri 4000 markan alapuolella. Kolmessa viikossa tuskin ehtii saamaan kokonaiskuvaa Intiasta.

Majoitus

Vältä suuria kaupunkeja! Intia on helvetti maan päällä, jos joudut betonihotelliin vilkkaasti liikennöidyn tien varrelta: äänitorvien ja raskaiden moottorien ohella joudut sietämään paukuttelevia ovia, huutavia naapurihuoneen äijiä, kolmea sadan desibelin naissolistia eri televisioista tai kaiuttimista yhtäaikaa, ja tietysti kaikuvia seiniä.

Intia on ehkä ainoa maa maailmassa missä yöpyminen voi olla hienossa hotellissa tuhat kertaa kalliimpaa kuin retkeilymajassa. Nykyään siistin kahden hengen huoneen saa 25 markalla mutta taso vaihtelee hurjasti.

Hyvä matkaopas on edellytys parhaiden paikkojen löytymiselle. Toisaalta Intiassa on tavallista, että palkkionmetsästäjät vievät turistit sellaisiin vähemmän suosittuihin hotelleihin, joista nämä "auttavat" kadunmiehet saavat provisionsa.

Välttämällä pakkoauttamisen on turvauduttava ennakko-opiskeluun: mihin suuntaan asemalta ovat parhaat majatalot, minkä nimiselle paikalle on pyydettävä kyyti. Pää kylmänä on käveltävä oikeaan suuntaan ja itse tiedusteltava huonetilannetta. Huone kannattaa aina tarkastaa itse ensin ja pyytää nähdä erilaisia vaihtoehtoja: valitse huone aina pihan puolelta!

Useimmissa suosituissa matkakohteissa edulliset hotellit ja majatalot sijaitsevat yhden kadun tai muutaman korttelin varrella. Delhissä Paharganjin alue rautatieasemaa vastapäätä on nykyään suosituin: Main Bazaar -kadulla on hurja meno lehmistä ja tungeksivista skootteritakseista venäläisiin tulijaisostajiin.

Kalkutassa kaikki reppumatkailijat suuntaavat Sudder Streetille, missä on kymmenkunta halpaa hotellia ja Ilon Kaupunki -elokuvassa vilahtanut perinteinen mutta kallis Fairlawn Hotel.

---

Top 10

Intiassa ei enää kannata viettää kaupunkilomaa. Yli 15 miljoonan asukkaan Bombay tai 12 miljoonan sielun Kalkutta ovat jo terveysriskejä. Delhissä hengittäminen voi olla melkein tappavaa! Sen sijaan syvimmät kokemukset löytyvät hiljaisista paikoista missä historian havinan voi vielä aistia. Viime vuosina olen pitänyt erityisesti näistä kohteista

Auroville (Tamil Nadu). Ranskalaisen visionäärin utopia on alle 30 vuotta vanha yhteisö Pondicherryn lähellä. Tuhat ihmistä, kaksi kolmesta länsimaalaisia, elää istutettujen metsien siimeksessä ja luo ainutlaatuista elämäntyyliä. Majoitus kodeissa.

Badami (Karnataka). Pieni, lähes unohdettu kylä sisältää kaiken oleellisen: luolatemppeleitä, 1400 vuotta vanhaa veistotaidetta, järven ja aidon kyläalueen.

Fatehpur Sikri (Uttar Pradesh). Mogulikeisari Akbar rakensi kokonaisen kaupungin pienelle kukkulalle yli 400 vuotta sitten. Hylätty kaupunki on hyvin säilynyt monumentti.

Hampi (Karnataka). Karnatakan rauniokaupungeista Hampi on laajin ja parhaiten säilynyt. Se oli Intian mahtavimpia kaupunkeja 1300-1500-luvuilla, ja nykyään raunioiden, jokivarren ja harvan asutuksen seassa riittää mielenkiintoa useaksi päiväksi.

Khajuraho (Madhya Pradesh). Maailmankuulut eroottiset kaiverrukset ovat vain osa tämän pienen kylän viehätyksestä. Vaikeapääsyisyytensä ja hotellien liian suuren kapasiteetin vuoksi jopa luksushotellit ovat täällä kohtuuhintaisia.

Kovalam (Kerala). Kaarevat hiekkarannat Trivandrumin (eli Thiruvananthapuramin) lähellä ovat Intian idyllisimmät. Kalaruokaa tarjoillaan joka ilta edullisesti ja rauha on taivaallinen.

Mahabalipuram (Tamil Nadu). Suoraan kallioon kaiverretut elefantit ovat Mahabalipuramin tunnus mutta kävelyretket kallioilla ja hiekkarannalla sekä erinomainen kalaruoka ja edullinen hintataso houkuttelevat Bengalinlahden rannalle suuren määrän länsimaalaisia matkailijoita.

Pushkar (Rajasthan). Hindulaisten pyhiinvaelluskohde on täynnä kansaa maailmankuulujen kamelimarkkinoiden aikana marraskuussa. Muina aikoina hiljaisessa kaupungissa voi nauttia pienen järven maisemista ja edullisista hinnoista. Eksotiikka kuuluu samaan hintaan.

Sravanabelagola (Karnataka). Jainalaisuuden, (pieni intialaisperäisen uskonto), pyhiinvaelluskohde tunnetaan kallion huipulla sijaitsevasta alastomasta patsaasta. Paikka on erikoinen ja maisema kukkulalta unohtumaton.

Udaipur (Rajasthan). Rajasthan on Intian eksoottisin osavaltio, mutta jos halutaan romanttisin vaihtoehto maharadjojen palatseja ja kirkkaita värejä, Udaipur on ykkönen. Kaupungissa on järviä ja erinomaisia edullisia majataloja.

---

Kolme pienintä ongelmaa

Aina puhutaan Intian suurista ongelmista. Tässä kolme pienintä:

Kriketti. Britit toivat mukanaan kriketin, ja intialaiset omaksuivat sen täydestä sydämestään. Sesongin aikana otteluita seurataan omista ja naapurin televisiosta tiiviisti: ottelut kestävät viisi kokonaista päivää. Palvelutaso romahtaa, kun kaikki seuraavat ottelua josta ei suomalainen ymmärrä yhtikäs mitään.

Uudet, pitkät nimet. Intialaisilla on nationalistinen nimenmuutosvimma. Madrasista tuli Chennai ja sitä ennen Bombaysta tuli Mumbai. Pitkät nimet ovat vielä pahempia: Keralan pääkaupunki on nyt Thiruvananthapuram (ennen Trivandrum). Kalkutassa vaihdettiin aikoinaan kadunnimiä: Lower Circular Road on nyt Acharya Jagadish Chandra Bose Road. Muista siinä sitten osoitteet ja matkareitit: Tamil Nadussa on tärkeä temppelikaupunki Gangakondacholapuram.

Epäluotettavat mainokset. Intia on täysverinen markkinatalous mutta laaduntarkkailu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kaikki massiiviset mainosplakaatit maalataan käsin: bambukehikon varassa heiluu pari-kolme kaveria, jotka kopiovat suti kädessä ruudutetut kuvat teiden varsille. Mutta mikään lupaus super-deluxe-tasosta ei pidä paikkaansa, Intiasta ovat loppuneet superlatiivit.

---

Arjen muita hankaluuksia

Vatsaongelmat: Juo aina pullotettua vettä mutta syö monipuolisesti. Syö kalaa vain rannalla ja lihaa vain hyvissä ravintoloissa. Muista aina tarkistaa, ettei ruoka ole liian tulisesti maustettua.

Hengitä harvoin: Delhi (10 miljoonaa asukasta) on Intian saastunein kaupunki: hengitysilma sisältää raskasmetalleja kaksi kertaa sallittua enemmän. Kalkutta (12 miljoonaa) on kakkonen, ja 15 miljoonan asukkaan Bombay on meren läheisyydestä huolimatta hyvin saastunut megalopolis. Hiusten pesuveden harmaus on vain pieni ongelma verrattuna krooniseen yskään: niistäessä jää nenäliinaan musta vana, vaatteita saa pestä ehtimiseen.

Osta harkiten: Turistikaupungeissa myyjät osaavat vetää juuri oikeasta narusta. Älä usko löytäväsi mitään "aitoa jäljitelmien joukosta", jos hinta on kymmenkertainen. Älä koskaan osta jalokiviä tai muuta jälleenmyyntiä varten. Pyri maksamaan kaikki matkamuistot käteisellä sillä luottokorteilla tehdään joskus rikoksia. Tarkista aina laskut ja tinkaa henkesi edestä.

---

Pienet faktat

Viisumi: Maksulliset Intian viisumit on hoidettava Helsingin Katajanokan suurlähetystöstä, Satamakatu 2 A (p. 09-228 9910, eoihelsinki@indianembassy.fi). Kuuden kuukauden viisumi maksaa reilut 40 euroa. Viisumihakemukseen vaaditaan yksi passikuva.

Rokotukset: Intiaan ei vaadita mitään tiettyjä rokotuksia, mutta polio ja jäykkäkouristus on oltava voimassa. A-hepatiittia vastaan on aina hyvä ottaa resptillä ostettava Havrix-rokote, niin Intiaan kuin muuallekin maailmaan.

Kirjat: Omin päin Intiaan ei kannata lähteä pelkästään suomenkielisen kirjasen kanssa. Etsi kirjakaupasta englanninkielisiä paksuja oppaita, joissa on mahdollisimman monta karttaa ja pitkät hotelliluettelot. Suosittu Lonely Planet on aina varma valinta, mutta joka vuosi ilmestyvä kovakantinen

Footprint India Handbook on vaihtoehto niille, jotka pystyvät kääntelemään ohuita sivuja ja lukemaan todella pienikokoista tekstiä. Molemmat kirjat maksavat uutena Intiassa vajaat 20 euroa.

Hyvää matkaa!

Copyright Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy 2005